Vietimme ensimmäistä kertaa elämässä joulua muualla kun Suomessa. Hauskaa vaihtelua tutustua muiden maiden jouluperinteisiin. Tämä blogipostaus on myös muuta kun leivonnaisia ja ruokaa!
Ruokakuvalta silti aloitetaan! Saavuimme Roomaan 24. päivä, eli jouluaattona. Italiassa aatto on ihan normaali työpäivä, joten lähdimme samointein keskustaan katsomaan ensimmäisiä nähtävyyksiä. Luftansa ei tarjonnut lennolla sen suurempia ihmeitä aamiaiseksi, joten menimme oikopäätä pizzeriaan. Latasin tuttavan vinkistä kännykkään Rome applicationin (tripadvisor) ja sillä katselin lähistöiden parhaimmat pizzeriat. Listalta löytyi läheltä Espanjalaisia portaita pizzeria Ciro. Tämä pizza oli tehty leivinuunissa ja se näkyi! Aivan mahtavan makuinen pizza. Täytteenä kirsikkatomaatit, buffalo mozzarella, oliiviöljy ja basilika.
Pizzerian jälkeen lähdimme Fonana di Treville. Suihkulähteitä tuli Rooman reissulla nähtyä tarpeeksi ehkäpä seuraaviksi viideksi vuodeksi. Sen verran monta niitä on ko. kylässä…
Kuvasin Roomassa vain kännykällä, joten jostain kuvista sen myös aika hyvin huomaa…
Muutaman mutkan kautta lähdimme etsimään majapaikkaamme joka sijaitsi noin 30 kilometriä pois päin keskustasta. Kylän nimi on Riano.
Maisemat parvekkeelta olivatkin mahtavat! Yhtenä päivänä näimme myös Apenniinit. Lähin kosketus lumeen koko vuotena!
Joulupäivänä kävimme perinteisesti hautausmaalla. Nyt tiedän mistä on kotoisin ideat zombileffoihin! En ole koskaan ennen osannut yhdistää näitä asioita. Kuvia oli aika hankala löytää, mutta esimerkiksi täältä selaten galleriaa löytää muutamia. En kehdannut ottaa kuvia kännykällä, vaikkei siellä olisi kukaan elävä sitä nähnytkään. En välttämättä haluisi kesähelteillä ko. paikassa käydä.
Tapaninpäivänä kävimme Vatikaanissa ja siellä tottakai Pietarinkirkossa. Kun 40 minuutin odottelun jäljiltä pääsimme astumaan kirkon ovista sisään, oli ensimmäiset fiilikset aivan mykistävät! Mitään ajatuksia ei herännyt mieleen, kun vain tuijotti kirkon sisutaa ja massiivisuutta. Huh! Sen verran vakuuttava kirkko oli, että kuvat jäivät vähän puolitiehen. Tässäpä muutama sinne päin oleva…
Ylös kupolissa emme käyneet. Itse en sinne olisi päässytkään leikatun polveni takia.
Olin Vatikaanissa myös itse pieni nähtävyys. Jonottaessa sisälle huomasin välillä, kuinka minuakin tuijotettiin. Eipä Roomassa montaa punapäätä vastaan tullut. Yksi pieni tyttö, todennäköisesti britti tai englantilainen huusi “RED!” ja jäi suu auki tuijottamaan. Piristi päivää kummasti!
Ensimmäisenä “normaalina” päivänä kävimme Biobarco di Romassa, eli eläintarhassa. Eläintarhat ovat eläinystävälle aavistuksen ahdistavia paikkoja, mutta täällä homma oli ainakin puolittain ihan kunnossa. Eläimillä oli paljon virikkeitä ja useilla oli kyllä tilaakin. Muutamilla taas todella vähän. Optimistina salaa toivon, että tilaa oli sitten häkin takana tms. enemmän.
En ole elämässäni koskaan nähnyt elefanttia, virtahepoa tai kiraffia. Mahtavia otuksia olivatkin!
Tämän tipun nimeä en edes tiedä. Kivan värinen oli!
“Ronsu” oli hauska tapaus. Ruokintatilaisuus oli juuri ohi kun pääsimme paikalle.
Virtahepo oli kyllä hassu!
Riikinkukot kiusasivat mangusteja sulat pystyssä.
Näiden touhuja pystyisi katsomaan tunti tolkulla. Aitauksen sisäosan näki toiselta puolelta, eli näkemistä oli kokoajan!
Äärimmäisen pelottavan näköinen! Tämä ötökkä oli lasissa kiinni täysin paikallaan! Kuvaa ottaessa jalkaan tuli hermopiikki, pieni säikähdys oli ilmassa!
Jellonaa ei turistit häirinneet ollenkaan. Olivat parkkeeranneet koko lauman voimin lasiin kiinni
Tyttö jellonan voimat olivat ehtyneet ja hän oli jäänyt mammimaan lasiin kiinni. Testasin omalla kädelläni tassun kokoa lasia vasten, ei oman käteni koko riittänyt takatassun anturoita peittämään!
Nämä ötökät olivat myös hassuja! Seassa oli vielä emujakin.
Kohokohta, kirahvi! Tämä oli vasta “poikanen”, isommat olivat piilossa sisällä.
Eläintarhan jälkeen kävimme “luukirkossa”. Kirkkossa on useiden munkkien luurangot koottuna kryptaan. Paikalla ei saaanut kuvata, mutta wikipediasta saa vähän osviittaa minkälaisesta paikasta oli kyse.
Neljäntenä päivänä lähdimme Tivoliin noin 20 kilometrin automatkan. Empä ole koskaan tietullin kautta mennyt ennen. Eipä se kummallista ole, ajaa portista sisään vain, mutta ensimmäiseksi kerraksi jännää oli! Tivolissa menimme Villa d’Esteen joka kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon mahtavien puutarhojen ja suihkulähteiden takia. Puutarhasta löytyi puita jotka ovat yli 400 vuotta vanhoja. Olivat kyllä mahtavia ja mitä tarinoita ne ovatkaan kuulleet ja nähneet.
Suihkulähteet kun oli tarkistettu lähdimme syömään Tivolin kylään. Löysimme pienen pizzerian sivukujalta jossa oli oikein maukasta ruokaa.
Viimeisinä päivinä kävimme Porta di Roman kauppakeskuksessa. Mukaan tarttui muutama huppari, laukku ja kengät. Sunnuntaina taas perinteisillä markkinoilla. Tori oli aivan täys tavaraa ja siinä runsauden määrässä en oikein osannut ostaa mitään. Loppujen lopuksi käteen jäi vain leivontamuotteja. Kaikki muotit olivat 2 euroa kpl.
Rooma oli loppujen lopuksi hauska matka, mutta Italian elämä ei oikein pohjoismaalaiselle sovi. Sen verran pyrokraattista ja hankalaksi tehtyä elämä siellä välillä tuntui olevan.
Yksi hauska tarina oli uudesta hienosta modernista sairaalasta, jota ei voitu avata kahteen vuoteen. Arvatkaapa minkä takia? No, kukaan ei ollut tajunnut suunnitella tiehen poistulo liittymää sairaalasta tultaessa…
Toinen hassu tarina tämän hetken tilanteesta Italiassa on vaalit. Vaalien aikaan työpaikoilla on omat kampanjat pomojen suosikeille, joita pitää äänestää. Jos ääneen kerrot olevasi eri mieltä asiasta, ei kannata yllättyä jos työpaikka lähtee alta…Aika hurjaa!
Surullista on myös se, ettei siellä suuremmin puhuta englantia. Kouluissa opetetaan latinaa ja muita “tärkeitä” aiheita ja kansalle dubataan kaikki italaiksi, ettei vahingossakaan opi englantia. Kaupassa oli mainokset englanniksi, mutta jos kokoa yritit kengistä kysyä katosi myyjä takahuoneeseen…
Ruoka toki oli mitä parhainta ja tuoretta. Opin myös muutaman uuden reseptin, pitänee pikaisesti testata etten unohda miten ne tehdään!
Loppu huipennuksena kuvaa Alpeista!
